Meidän laumassa tulevat pentutoiveet ovat Saanassa ja Hetassa. Sunna on steriloitu epilepsian takia. Hallaa en näillä näkymin tule käyttämään jalostukseen. Suurin yksittäinen syy on se, että se ei tulisi milloinkaan saamaan jalostustoimikunnan suositusta, koska sen isällä on kilpirauhasen vajaatoiminta. Haluan kasvattajana toimia linjassa rotujärjestön kanssa enkä halua käyttää koiraa, jonka jalostuskäyttö ei ole suositeltavaa. Jää siis Hetta ja Saana. Hetalla on jo kaksi pentuetta. Sillä on erinomaiset käyttöominaisuudet ja voi varmaan sanoa, että se edustaa rotunsa valioluokkaa käyttöominaisuuksissa. Ulkoisesti siinä on pieniä virheitä, häntä on mm. liian lyhyt ja lonkat B/C, mutta käyttöominaisuudet painavat ainakin itselle vaakakupissa enemmän. Kolmas pentue on siis harkinnassa, mutta ei varmaa.

Saana on tyypiltään ja luonteeltaan peruskoira ja sillä on erinomainen hermorakenne, se palautuu yllätyksistä nopeasti, on todella kiltti, jopa liiankin nöyrä ja tulkitsee toisia koiria hyvin. Ulkoisesti siinä on paimensukuisen taustansa tuntomerkit, mikä on yksi syy, ettei se pärjää näyttelyissä. Geenitestit prcd-PRA, Pompen ja DM ovat kaikki A-luokkaa, eli uros saisi olla mikä vain, eikä pennuille voisi tulla noita sairauksia. Selkä on kuvattu terveeksi, kyynärät terveet. Lonkat C - voisi olla paremmatkin. Silmätkin ovat terveet, mutta 3.10.2020 silmätarkastuksessa eläinlääkäri suositteli vuoden odottamista ja uusintakuvausta, koska toisen silmän linssissä on keskellä arven tyylinen jälki, luultavasti harmiton, synnynnäinen, mutta asian varmistamiseksi kannattaa odottaa. Kaihi se ei eläinlääkärin mukaan kuitenkaan ole. Tästä syystä siis Saanan osalta pentutoiveet siirtyvät vuodelle 2022.

Täydellisessä tilanteessa koira olisi näyttelyarvosanoin mieluiten ERI, A-lonkat, terveet silmät, kyynärät ja selkä. Luonne testattu mieluiten vähintään 140p ja lisäksi koiralla olisi jokin muukin koetulos. Jostakin täytyy kuitenkin tinkiä, ainakin meidän laumassa. Jos ja kun tuo silmätilanne pysyy vuoden ajan ennallaan ja pääsen lopulta valitsemaan Saanalle urosta, uroksen pitäisi olla A-lonkkainen (indeksi vähintään 100), terveet silmät ja kyynärät, normaalirunkoinen ja takaosastaan hyvä. Ei pitkärunkoinen, ei pitkää lannetta eikä taka-ahdas. Olen jo jättänyt selkäkuvaustoiveen pois, koska totesin, että sellaisia ei yksinkertaisesti tahdo olla meille käytettävissä. Oman koiran jalostuskäytön B-lonkkakriteerin jouduin jättämään jo Hetan kohdalla pois, koska silloin se olisi jäänyt jalostuksen ulkopuolelle. Olen jo huomannut, että aina löytyy jokin asia, mihin pitäisi vaikuttaa, jokin jota et vielä aiemmin osannut edes ottaa huomioon. Saanan kohdalla pyrin kuitenkin parantamaan valinnoilla mahdollisen tulevan pentueen lonkkatilannetta sekä vaikuttamaan takaosaan ja rungon pituuteen. Onkohan siinäkin jo jotain liikaa, kun noita valintakriteereitä ajattelee, niin uroksen pitäisi olla siis jo melko hyvä! Autoimmuuniriskiäkään ei saisi olla. Näillä mietteillä kuitenkin pitää jatkaa odotusta ja toivomista.

A-pentue on ainakin luonteensa puolesta osoittautunut mitä mainioimmaksi. Kaikilla on oikein mukavat perheet ja koirat ovat kaikesta päätellen arjessa helppoja. Siihen olen tyytyväinen. Jatkossa toivon myös muiden asioiden kehittyvän suotuisasti.